Pitaleipää ja tahnoja
Kreikkalainen ruoka

Kreikkalainen pitaleipä – ohje jolla onnistut!

Olen joskus ajatellut leivästä, että se on vain leipää. Tylsä aines, joka kaipaa päällensä kasan täytteitä, jotta siitä tulee kunnollinen ruoka tai välipala. Että oikeastaan leipä on vain alusta niille herkullisille täytteille. 

Enää en tosiaankaan ajattele niin. Hyvä leipä on kaikkea muuta kuin tylsää! Leipä voi itsessään olla niin herkullista, että se ei kaipaa parikseen välttämättä mitään. Tosinaan laadukas oliiviöljy tai kuohkeaksi vaahdotettu voi kruunaavat leipänautinnon.

Nykyään ilahdun, kun ravintolassa kannetaan pöytään annos laadukasta leipää, joka on valmistettu huolella ja rakkaudella, ja leipäannos tarjoillaan aivan yhtä suurella ylpeydellä kuin kaikki muukin keittiöstä pöytään tuotava. 

Taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin leipä tuotiin asiakkaalle ainoastaan ikään kuin ajan kuluksi tai viriketoiminnoksi sitä oikeaa ruokaa odotellessa, tai sen ainoa tehtävä oli viimeistellä vatsa ääriään myöten täyteen.

Siinäkään ei ole mitään vikaa, että leipä aateloidaan runsailla täytteillä. Yritän tässä vaan sanoa, että olen ymmärtänyt ja oppinut arvostamaan sen monipuolisuutta ja erilaisia käyttötarkoituksia. Leipä voi olla aamu-, ilta-, tai välipala, alkupalana osa ateriaa tai vaikkapa kokonainen ateria. Leipää voi käyttää “tarjoiluastiana” tai aterimien korvikkeena, jolla ruokaa viedään suuhun. Tuntuu jo hassulta, että olen ajatellut leivän olevan vain leipää!

Leipä kuuluu jossain muodossa oikeastaan jokaisen ruokakulttuuriin. Se voi olla ruokapöydän sydän, aterian pohja tai kokonaisuuden yhteen kietova elementti.

gyrosplate kahdelle
Kyllä tässäkin annoksessa on pitaleipää ja reilusti, vaikka sitä ehkä ei ihan heti huomaakaan. 😀 Gyroslihan, jugurttikastikkeen, sipulin, salaatin ja tomaatin yhdistelmä on täydellinen. Ilman pitaleipää kokonaisuus ei vain toimisi samalla tavalla!

Kreikkalainen pitaleipä on monipuolinen tapaus. Pitan sisään voi kietaista täytteitä, jolloin leipä muodostaa ruualle herkullisen, syötävän lautasen. Pitaleivällä voi kauhoa ihania kastikkeita ja tahnoja, tai sitä voi nautiskella aterian kyljessä…

Saanko siis esitellä pitaleipäreseptin, jolla olen todistetusti onnistunut, ja joka on saanut itseni lisäksi hyväksynnän muiltakin kreikkalaisen ruuan faneilta.

Jos minä onnistun, niin uskon että tällä reseptillä onnistuu helposti kuka tahansa! 😉 En ole nimittäin maailman paras leipuri, ja leipomuksieni onnistuminen on aina enemmän tai vähemmän tuuripeliä, erityisesti jos kokeilen jotain uutta. 😛

Siksi hyväksi havaittu resepti on minulle kultaakin kalliimpi, ja tykkään pitäytyä siinä mikä on aiemmin toiminut! Arvostan myös mahdollisimman tarkkoja ohjeita ja parasta on, jos muistan kirjata omat havaintoni ylös, jotta minulla olisi jatkossakin mahdollista onnistua.

itsetehdyt kreikkalaiset pitaleivät
Itse tehdyt saavat näyttääkin kotitekoisilta. 😀

Olen bongannut ohjeen Karhun elämää -ruokablogista. Kehnohko kotileipuri kiittää ja kumartaa erinomaisesta ohjeesta, jolla voi kruunata tai jonka pohjalle rakentaa – kummin päin vain – kreikkateemaisen sapuskan.

(Näistä pitaleivistä tulee nimenomaan kreikkalaistyylisiä, eli litteitä ja taipuisia. Ei siis sellaisia, jotka on tarkoitus halkaista ja täyttää.)

Kreikkalaistyylinen pitaleipä

Tarvitset:
      • 1,5 dl vettä
      • 1,5 dl maitoa
      • 7 dl vehnäjauhoja
      • 2 tl kuivahiivaa
      • 1 tl suolaa
      • 1 tl sokeria
      • 2 rkl oliiviöljyä
Ohje:
  • Lämmitä nesteet reilusti pitan kauliminen  kädenlämpöiseksi (42°). 
  • Sekoita joukkoon hiiva, suola, sokeri ja öljy. Anna levätä hetki. 
  • Lisää joukkoon jauhot vähän kerrallaan. Vaivaa taikina tasaiseksi (käsin noin 5 minuuttia). 
  • Laita taikina kohoamaan öljyttyyn ja elmukelmulla tai liinalla peitettyyn kulhoon ja anna kohota suurin piirtein kaksinkertaiseksi (menee noin tunti). 
  • Jaa taikina 6-8 osaan ja pyöritä niistä kimmoisia palloja.
  • Anna pallojen kohota/levätä vielä liinalla peitettynä 5 minuuttia. 
  • Kauli taikinapallot jauhotetulla alustalla ohuiksi, maksimissaan 0,5 cm paksuisiksi letuiksi. 
  • Paista leivät (valurauta) pannulla molemmin puolin. Voit laittaa pannulle vähän öljyä tai paistaa ilman. Olen kokeillut sekä että ja molemmat tavat toimii (riippuu myös siitä millaista pannua käytät). Jos käytät oliiviöljyä, niin huomioi, että oliiviöljystä tulee leipiin makua. Valitse siis sellainen oliiviöljy, jonka maku sopii leipiin. pitan tekeminen
  • Levy kannattaa pitää kuumana, mutta ei täysillä, jotta leivät paistuvat kauniisti (minä pidän levyä kohdassa 8-9, kun maksimi on 12).
  • On tärkeää ettet paista liikaa, ettei leivistä tule liian kovia. Tarkoitus on, että ne pysyvät taipuisina ja sopivan pehmoisina. Pintaan saa kuitenkin tulla vähän väriä.  
  • Valmiit leivät pysyvät pehmeinä ja hyvinä liinan alla.

Hyvää ruokahalua! Kalí órexi!

Meneekö testiin? Miten sinä tykkäät syödä pitaleipää? Jos testaat ohjetta, niin tule kommentoimaan, tuliko hyvät pitat!

Lue myös: 

 

4 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Heh, minun ajatukseni taitaa olla vähän samanlaiset kuin sinulla oli ennen, en ihan kauheasi osaa arvostaa leipää, enkä juuri sitä myöskään syö. Mutta saattaa olla, että tämä kyllä menee testiin, olisi kiva muuttaa mielipidettä tämän suhteen! 🙂

    • Kati

      Sama se on leivässä kuin vähän kaikessa muussakin: on leipää ja sitten on hyvää leipää. Tätä leipää kannattaa ehdottomasti tehdä, mikäli tarvitset jotain huippuhyvää erilaisten tahnojen/levitteiden kuten tsatsikin, favan, hummuksen, porkkanapeston tai muhammaran kanssaa tarjottavaksi… (Joo, tykkään aika paljon tahnoista.) 😛 Tai sitten jos sulla on loistavat pitaleivän täytteet tiedossa ja tarvitset siihen yhtä loistavan pitaleivän. Tämä ei ole semmonen leipäleipänä nautittava herkku.

    • Kati

      Tässä reseptissä on kyse kuivahiivasta eli jauheesta, mutta tavallistakin voi yhtä lailla käyttää. 2 tl kuivahiivaa vastaa noin 15g tavallista hiivaa. Edit. Huom. tavallista hiivaa käytettäessä nesteen tulee olla vähän viileämpää kuin kuivahiivaa käytettäessä. Tavallinen hiiva laitetaan noin kädenlämpöiseen, eli 37 asteiseen nesteeseen.

      Kiitos Anja kysymyksestä, tajusin siitä, että tämä olisi ihan hyvä lukea tuossa repeptissä. 😀 Käyn tarkentamassa asian myös sinne. 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.