vene amarantosissa
Saaret,  Saarihyppely,  Yleistä Kreikassa matkustamisesta

Pullopostia Skopeloksella

Voit jakaa postauksen tästä:

Jostain syystä moniin mielenkiintoisiin tarinoihin liittyy jollain tapaa pullo… Näin on myös tämän tarinan laita.

Skopeloksen reissullamme tapahtui nimittäin eräs mieleenpainuva juttu: löysimme pullopostia ja pääsimme leikkimään hieman salapoliisia!

Oli toinen päivämme Skopeloksella. Ajelimme vuokra-autollamme ympäri saarta ja pysähtelimme kivalta näyttäviin spotteihin. Välillä pysähdyimme haukkaamaan jotain, toisinaan juomalle. Tai sitten vain kuvasimme maisemia. 

Vietämme aikaamme rannoilla auringonoton tai uimisen merkeissä vain harvoin, mutta poikkeamme ja pysähdymme rannoille kauniiden maisemien ääreen sitäkin useammin. Eräs pieni ranta lahdenpoukamassa houkutti minua erityisesti. 

Ajoimme siitä jo kertaalleen ohi, mutta takaisin päin mennessämme halusin ehdottomasti pysähtyä kävelemään siellä hieman. Paikassa oli hyvä fiilis, ja tunnustelimme samalla, olisiko se sopiva paikka majoittumiseen. Meillä oli nimittäin majoitus varattuna enää seuraavaksi yöksi, ja siitä eteenpäin suunnitelmat olivat täysin auki. 

Paikka, Agnontasin kylänen, oli idyllinen, mutta totesimme, että se mitä olimme nähneet ohi ajaessamme oli todellakin kaikki mitä kylässä oli. Ehkä vähän turhan pieni kylähyvänen majoittumiseen, vaikka olisimmekin viettäneet siellä kenties vain yhden yön, ja autolla pääsisimme joka tapauksessa kiertelemään ja käymään eri paikoissa.  

agnontas puiden lomasta
Agnontasin kylän ranta näytti kauniilta pilkottaessaan puiden lomasta, kun ajelimme ohi. Sinne teki mieli päästä kävelemään.

Aarteita rannalla

Päätimme palata autolle ja jatkaa matkaa. Jokin kivien päällä veden rajassa kiinnitti kuitenkin huomioni, ja menimme katsomaan, mitä siellä on. Se oli meritähti.

En ollut aikaisemmin nähnyt meritähteä luonnossa, mutta tajusin silti, että meritähti oli ollut siinä varmaankin jo tovin ottamassa aurinkoa. Surullista kyllä, näkemäni meritähti oli jo siirtynyt sinisemmille vesille, jos näin voi vedessä elävän eliön kohdalla sanoa. Siitä oli tullut aurinkokuivattu meritähti. 

Jatkoimme matkaamme auton suuntaan, kun näin taas jotain mielenkiintoista. “Mitäs nyt?” puolisoni kysyi huvittuneena, ja luulenpa, että pyöräytti vähän silmiäänkin.

Mieleeni tuli jostain syystä eräs kerta, kun olimme manner-Kreikassa ja matkasimme autolla Pargasta Meteoraan… Mutta se on ihan oma juttunsa, joka täytyykin kirjoittaa pikimmiten!

Takaisin Skopelokselle siis. 

Mitä sitten näin? No, olin huomannut pullon. Muuten olisi ehkä vähän outoa innostua rantavedessä köllöttävästä pullosta, mutta tarkat silmäni huomasivat 😛, että pullon sisällä näytti olevan jotakin…

Menimme lähemmäs, ja kyllä, pullon sisällä tosiaan oli jotain. Korkki oli sinetöity kiinni vahalla. Olimme löytäneet ihan oikeaa pullopostia!

Nappasimme pullon tietenkin mukaamme. Emme malttaneet odottaa, vaan avasimme pullon saman tien. 

pulloposti
Vedestä noukkimani pullon sisällä on jotain!

Pullon mysteeri selviää

Ennen kuin saimme korkin irrotettua, ennätimme jo arvuutella pullon alkuperää ja ikää.

Minun mieleni maalaili tapansa mukaan tarinoita ja ajoitti pullon vuosien, jopa vuosikymmenien taakse. Mietin, kuinka kaukaa se olikaan mahtanut kellua juuri tuohon lahdenpoukamaan! 

Puolisoni oli käytännöllisempi kuten yleensäkin, ja totesi, että todennäköisesti se on paljon tuoreempi, sillä ei se ehkä kovin monista myrskyistä oikeasti selviäisi. Hän oli oikeassa. Pullo oli ollut matkallaan kaksi päivää.

Pulloposti oli kolmen Skopeloksella lomalla olleen saksalaisen nuoren tytön, Marien, Sophien ja Corinnen, kirjoittama.

Tytöt toivoivat pullon löytäjän ottavan heihin yhteyttä, mutta kirjeessä ei ollut tyttöjen someprofiilien osoitteita tai e-mailia. Kirjeessä oli kuitenkin tyttöjen nimet ja yhden heistä postiosoite. 

Emme ryhtyneet kirjoittamaan etanapostia, mutta päätimme yrittää saada heidät näiden tietojen perusteella kiinni somen kautta. Voisimme leikkiä hieman salapoliisia!  

pullopostin kirje englanniksi
Pullopostin kirje oli kirjoitettu sekä englanniksi että saksaksi.
pulloposti englanniksi
Jos joku haluaa laittaa kirjepostia Saksaan, niin voi kertoa, että heidän pullopostinsa on päätynyt suomalaiseen blogipostaukseen. 😀 Ehkä joku peruskoulun saksanopettaja voisi kirjoittaa luokkansa kanssa tytöille?

Salapoliisihommia

Tytöllä, jonka etu- sekä sukunimi kirjeessä oli, ei vaikuttanut olevan omalla nimellään tiliä Facebookissa tai Instagramissa. Sehän olisikin ollut liian helppoa…

Löysimme kuitenkin heidän kotikaupunkinsa Facebook-ryhmän. Pyysimme saada liittyä siihen ja kerroimme liittyvämme päästäksemme kertomaan tytöille, että olimme löytäneet heidän pullopostinsa.

Myhäilimme tyytyväisinä onnistuneen salapoliisityömme ansiosta ja olimme varmoja, että tätä kautta löytäisimme tytöt ja saisimme viestimme heille!

Eräs ryhmäläinen kertoikin tietävänsä jonkun kirjeen tytöistä. Joku sanoi, että oli nähnyt yhden tytöistä juuri kaupassa, ja voisi mainita hänelle asiasta, jos taas näkisi tämän… Kukaan ei kuitenkaan tuntunut olevan heille niin läheinen, että olisi halunnut erikseen ilmoittaa tytöille yhteydenotostamme ja pullopostin löytymisestä. 

Olimme toiveikkaita ja varmoja siitä, että jollakulla tuon kaupungin Facebook-ryhmän jäsenistä täytyisi olla sen verran leikkimielisyyttä, että tieto pullopostiviestin löytymisestä  välittyisi tytöille. 

Jäimme jännittyneinä odottamaan yhteydenottoa. 

Pullo uudelleen matkaan

Päätimme myös lisätä pullon sisään oman kirjeemme ja someprofiilin yhteystiedot, sinetöidä korkin ja laittaa pullon laineille uudestaan. 

Tarvitsimme tarvikkeita operaatioomme. Kerroimme löydöstämme majoituksemme omistajarouvalle ja kysyimme, olisiko hänellä kynttilää, jotta voisimme sinetöidä korkin jälleen kiinni.

“Oi miten jännittävää! Sehän olisi voinut olla vaikka kuinka vanha!” sanoi rouva innostuneena, ja etsi meille kynttilän ja hyvän alustan puuhailuamme varten. Olimme rouvan kanssa selkeästi samalla aaltopituudella. 😉

Työnjako oli seuraava, kun ryhdyimme puuhaan majoituksemme terassipihalla: minä kirjoitin kirjeen, puolisoni toimi sinetöijänä. Majoituksen omistajarouva kävi välillä nyökkäilemässä hyväksyvästi puuhillemme.

Rullasimme kirjepaperit tiukoiksi kääreiksi, suljimme molemmat kirjeet pulloon ja lähetimme sen seuraavana päivänä taas matkaan. 

pullopostin teko

pulloposti resealed
Pullon sisällä on nyt alkuperäinen pulloposti sekä meidän kirjeemme.

Palasimme jatkamaan lomaamme taas tavallisina turisteina salapoliisihommien jälkeen.

Jäimme kuitenkin innoissamme odottamaan, että kuulisimme alkuperäisen kirjeen kirjoittaneiden tyttöjen saaneen viestin, että olimme löytäneet pullon. Tai että joku muu löytäisi pullon ja myös meidän kirjeemme sieltä, ja ottaisi yhteyttä.

Emme kuulleet pullopostin lähettäneistä tytöistä tai kenestäkään muustakaan sen kaupungin asukkaasta enää koskaan. Kukaan ei ole ottanut myöskään meihin yhteyttä ja kertonut löytäneensä kirjeemme. 

Mutta mistä sitä tietää, ehkä saamme viestin pullopostimme löytymisestä vielä joskus, kenties vuosikymmenten päästä, kun emme enää sitä muista odottaa… 😉

Oletko sinä löytänyt tai lähettänyt pullopostia? Ja oletko saanut yhteyden lähettäjään tai yhteydenoton löytäjältä?

Ja hei, jos tunnet jonkun sopivan leikkimielisen peruskoulun saksanopettajan, joka voisi innostua kirjoittamaan tästä luokkansa kanssa tytöille, niin vinkkaa ihmeessä hänelle! Tai toki kirjeen voi kirjoittaa kuka tahansa. Minä tietenkin kuulisin tästä mielelläni, jos näin tapahtuu! 😊

Tule seuraamaan blogia Instagramiin! ➡️ kreikan_saaren_metsastys

Blogin kansikuva on Amarantosin rannoilta, parin kilometrin päässä pullopostin löytöpaikasta.

Lue myös:

 

Voit jakaa postauksen tästä:

4 kommenttia

  • Marika / Matkalla Missä Milloinkin

    Hauska tarina. Saako udella, miksi ette itse kirjoittaneet englanniksi kirjettä Saksaan pullopostin lähettäneille tytöille? Näitte kuitenkin vaivaa salasomepoliiseina. Mikäli muita innokkaita ei ilmoittaudu, voin yrittää verestää saksan kielen osaamistani ja kirjoittaa kirjeen.

    • Kati

      Moikka Marika! Kiitos ja saa udella! En kyllä ihan tarkalleen osaa sanoa syytä, mutta ehkä sitä on niin tottunut digiviestimiseen, että se tuntui helpommalta, vaikka salapoliisityötä joutuikin tekemään. 🙈 Tai sitten vain halusimme toteuttaa hieman lapsuuden salapoliisihaaveita. 😂

      Ehkä se johtui osittain myös siitä, että koska löysimme sen vain pari päivää kirjoittamisen jälkeen ja todennäköisesti samasta paikasta tai ainakin hyvin läheltä mistä se lähetettiin, ei vastauksen saaminen olisi ollut tytöille kovin jännittävää. Nyt pullopostin tarina on jo hiukan jännempi, kun se on päätynyt blogikirjoitukseksi. Ehkä se kuvastaa nykyaikaakin – kaikki päätyy nettiin. 😀

      Uskon että tarina löytää tytöille saakka vielä jotain kautta. Saa nähdä miten! Voisimme tietty edelleen kirjoittaa heille itse, mutta minusta on jännempää nähdä mitä tapahtuu (vai tapahtuuko mitään). Kerro sitten, jos ryhdyt projektiin. 😉

    • Kati

      Hei Raija! Tämä oli kesällä 2019. Vielä ei ole kukaan ilmoittautunut kirjeen kirjoittajaksi, Marikan ehkää lukuunottamatta. 😉

      Minusta ja ehkäpä tytöistäkin olisi hauskaa, jos joku tosiaan jossain vaiheessa kirjeen heille laittaa – senhän voi toki kirjoittaa englanniksikin. Mietin kyllä postausta tehdessäni, että kirjoittaisinko sittenkin itse… Toistaiseksi olen päättänyt, että en kirjoita ainakaan vielä. Pullopostin kuuluukin vähän elää omaa elämäänsä eikä välttämättä mennä ihan suorinta reittiä. 😄

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.