mustekalat narulla
Kreikkalainen ruoka

Kreikkalainen ruoka: mitä, missä, milloin ja miten?

Voit jakaa postauksen tästä:

Kreikkalainen ruoka oli minulle rakkautta ensipuraisulla.

Suhteemme olisi voinut kehittyä huomattavasti hitaammin tai jäädä jopa syttymättä kokonaan, sillä myös sattumalla on merkitystä uuteen ruokalajiin tai ruokakulttuuriin tutustuttaessa. Millaisen ensiversion saat? Mikä ruokalaji sattuu saamaan kunnian edustaa koko kyseistä keittiötä?

Minun rakkaussuhteeni kreikkalaiseen ruokaan syttyi moussakan perusteella. Ensimmäisen Kreikan-matkani ensimmäisellä illallisella.

”Meidän moussakamme on parasta! Mutta tule itse katsomaan keittiöön, mitä kaikkea meillä on”, ruuistaan ylpeä tavernan omistaja kutsui.

Ihastelin kodikasta ja putipuhdasta keittiötä, jossa taatusti oli huhkittu sinä päivänä tuntitolkulla, sillä pöydät notkuivat pieniin saviruukkuihin tehtyjä annoksia. Voit varmasti kuvitella, kuinka huumaavan hyvältä siellä tuoksui!

Valitsemani ruoka oli herkullisinta mitä olin ikinä syönyt, ja luulen, että siinä maistui ihanien makujen lisäksi myös tuo mukava keittiövisiitti.

Olin maistanut moussakaa aiemminkin ja pitänyt siitä paljon, mutta tuolloin ymmärsin, kuinka valjuja versioita aidosta ja alkuperäisestä muualla kuin tuossa kreikkalaistavernassa saamani moussakat olivat. Mutta ehkä niin olikin juuri tarkoitettu, sillä kun kiinnostukseni kyseistä ruokalajia kohtaan oli jo saatu herätettyä, oli makuaistini valmis rakastumaan tulisesti erinomaista moussakaa maistettuani! 

Ensimmäinen on aina ensimmäinen, ja moussaka oli minulle pitkään kreikkalaisten ruokien ykkönen. Annos, jota piti saada aina ensimmäisenä iltana Kreikan-matkoilla. Vähitellen tutustuin sitten muihinkin kreikkalaisiin ruokiin ja aloin oppia, mistä kreikkalaisessa ruuassa on kyse, tuon rakastamani munakoisoruuan lisäksi.

Mitä kreikkalainen ruoka on?

Kreikkalainen keittiö ei ole kenties yhtä tunnettu kuin espanjalainen keittiö tapaksineen ja paelloineen, tai vaikka pastoistaan ja pizzoistaan tunnettu Italia. Uskon, että tähän ei ole mitään kulinaristista syytä, eikä se johdu siitä, että ruoka olisi huonompaa kuin ruuastaan tunnetummissa Välimeren maissa.

Espanjalainen ja italialainen ruoka ovat vain muodostuneet käsitteiksi. Lienevätkö pitäneet ruuastaan isompaa ääntä maailmalle mennessään, kreikkalaisten ollessa vaatimattomampia?

Kreikkalaisessa ruuassa maistuvat yrtit ja oliiviöljy sekä toisinaan ripaus kanelia. Monet annokset tarjoillaan sitruunalohkon kera, ja se raikastaa niin paistetun juuston, lihavartaat kuin viinilehtikääryleetkin.

Kreikkalainen ruoka on monipuolista ja tavernoista on helppo löytää erilaisiin mieltymyksiin sopiva vaihtoehto.

Ruoka on usein uunissa herkulliseksi haudutettua tai maukkaaksi grillattua. Se sisältää runsaasti kauden kasviksia, sopivassa määrin saatavilla olevaa lihaa ja sitä mitä meri on suostunut suomaan. Annokset ryyditetään paikallisilla juustoilla, kuten fetalla tai mizithralla.

taverna kalymnoksella
Tunnelmallisessa tavernassa on mukava herkutella.

Kreikassa syöt hyvin niin tavernassa kuin ravintolassakin

Tavernat

Rennoissa ja tunnelmallisissa tavernoissa pääset nauttimaan kreikkalaisesta ruuasta perinteisimmillään. Ne ovat pitkälti perheomisteisia, ja koska kyseessä ovat suvun reseptit ja niiden maine, on kunnia-asia tarjota hyvää ruokaa.

Mielestäni Kreikassa saa maailman takuuvarmimmin hyvää ruokaa ravintolasta tai tavernasta, ja ehkä juuri tuo on syynä siihen: perheen reseptien maineen vaaliminen on tärkeää! Ruoka valmistetaan ylpeydellä ja rakkaudella.

On helppo uskoa, ettei ole vain sanahelinää, että ruuat ovat sukureseptien mukaan tehtyjä. Olemme nimittäin nähneet monesti, kuinka keittiön ovelle ilmestyy isoäiti essussaan, kutsumaan tarjoilijana toimivaa lastaan tai lapsenlastaan viemään valmiita annoksia pöytään. 

Toisinaan ruokailija saa (kuten minä onnekkaasti ensivisiitilläni) kutsun keittiöön, jolloin saat valita ruokasi sen perusteella mikä herkullisimmalta näyttää. 😋

Tällöin pääset myös näkemään, kuka tavernan keittokauhoja todellisuudessa pitää hyppysissään. Usein on niin, että perheen nuorempi polvi palvelee asiakkaita, kun vanhemmat taas vastaavat kokkaamisesta.

Kreikkalainen ruoka on perinteisiin nojaavaa, ja usein tuntuukin, että tavernojen ruokalistat ovat keskenään täysin identtisiä. Moussaka, stifado ja dolmadekset toistuvat listasta toiseen. Ja miksipä näin ei toisaalta olisi. Kaikki haluavat tarjota niitä samoja, herkullisia ruokalajeja asiakkailleen!

Monesti tarjolla on lisäksi myös päivän erikoisuuksia, jotain mitä ei ole painettu ruokalistaan, ja jota tehdään tarjolle fiiliksen ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan.

Ruuat myös todellakin tehdään aina hyvin samaa, perinteistä kaavaa noudattaen. Mitä sitä ehjää korjaamaan, tuntuvat kreikkalaiset ajattelevan ruuastaan.

Variaatiota ruokiin tulee sitten satokauden mukaan. Talon salaatti sisältää sitä mitä kulloinkin on tuoreena saatavilla, ja friteeratut kasvispyörykät voidaan tehdä kesäkurpitsasta tai vaikka punajuuresta, siitä minkä satokausi silloin onkaan.

Ruokalistalla olevia ruokalajeja ei välttämättä ole tarjolla, jos raaka-aineita ei ole saatavilla ilman, että ne täytyy hommata tuontitavarana. 

Ravintolat

Kreikassa on toki myös asteen verran tavernoita fiinimpiä ravintoloita. Ruokalistalla on vähän jotain kokeilevampaa ja modernimpaa, mutta lähes aina niiden rinnalla myös ne perinteiset ja perinteisellä tavalla tehdyt ruokalajit. Perinteistä ei haluta tai uskalleta luopua!

Olen syönyt todella mainion annoksen moussaka-ravioleja ja erinomaista halloumia vesimelonisorbetin kera. Nämä ruuat tosin söin Kyproksella, mutta ainakin se todistaa, että kreikkalaisen ruuan herkullinen makumaailma taipuu kyllä uusiinkin muotoihin.

Erityisesti pidemmillä Kreikan reissuilla toivoisi, että vastaan tulisi enemmänkin ravintoloita, jotka laittaisivat kreikkalaista ruokaa uudella otteella. Kaikkialta sellaisia ei todellakaan löydy, mutta toisinaan sellaisiin jo törmää. Ehkä uuden sukupolven kreikkalaiskokit ovat avoimempia varioimaan perinteisiä ruokalajejaan.

kreikkalaisia ruukussa tarjottavia ruokia
Kreikkalainen ruoka maistuu erityisen hyvältä saviruukusta tarjoiltuna.

Kreikkalainen ruoka ja terveellisyys

Välimeren ruokavalio on tunnetusti terveellinen. Liha ei ole pääaine, vaan vain osa tasapainoista ateriaa. Ateria sisältää paljon kasviksia ja kalaa tai muita mereneläviä. Proteiinipitoiset ja täyttävät pavut kuuluvat moneen ruokalajiin. 

Antioksidanttista oliiviöljyä käytetään voin ja margariinin sijaan runsaasti. Kun ruokaa maustetaan runsaalla määrällä yrttejä ja makua antamaan käytetään kasviksia, villivihanneksia, valkosipulia ja sitruunaa, voi suolaa käyttää vähemmän. Tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu myös pieni määrä punaviiniä!

Tervellisyys perustuu myös prosessoimattomuuteen, tuoreiden raaka-aineiden käyttöön.

Ero on suuri lihavoittoiseen ja paljon rasvaisia maitotuotteita ja prosessoituja aineksia sisältävään ruokavalioon, jollainen niin meidän kuin monien muidenkin länsimaiden ruokavalio pitkälti on. 

Ikarian saarella syödään terveellisimmin

Vaikka Kreikassa on kaikki mahdollisuudet ja edellytykset syödä terveellisen välimerellisen ruokavalion mukaisesti, prosessoidun ja lihapitoisen ruuan kulutus nousee sielläkin.

Oletetaan, että terveellisimmin syödään edelleen Kreetalla sekä Ikarian saarella, joka on yksi maailman viidestä Blue Zone -alueesta, joilla ihmiset elävät poikkeuksellisen pitkään. Ikariaa kutsutaankin saareksi, jossa ihmiset unohtavat kuolla. 

Ei ole varmaa, onko kyse ruokavaliosta, joka on Ikarialla vielä “normaalia” välimerellistä ruokavaliota terveellisempi, vai onko kyse muista tekijöistä, kuten rennosta ja stressittömästä, sosiaalisia suhteita arvostavasta elämäntyylistä.

On kuitenkin arveltu, että muuhun Kreikkaan verrattuna Ikarialla ihmiset syövät vieläkin säästeliäämmin lihaa ja käyttävät enemmän villikasviksia, kalaa, papuja sekä linssejä ja juovat enemmän terveellistä yrteistä valmistettua vuoristoteetä.

Miten Kreikassa syödään? 

Aikoinaan ihmettelin, mikä järki vaikkapa kokonaisessa kulhollisessa marinoituja herkkusieniä on alkuruokana. Siitähän riittäisi koko perheelle.

Asia selvisi, kun ymmärsin kreikkalaisten ruokailufilosofian ja idean syödä seurueen kesken jakaen. Annoksesta tosiaan on tarkoituskin riittää koko perheelle!

Perinteinen kreikkalainen tapa ruokailla on ns. family style. Se tarkoittaa, että ruuat tilataan pöytään kaikkien kesken jaettaviksi.

Tavernojen ruuat sopivat tällaiseen ruokailuun erinomaisesti, sillä esimerkiksi alkuruokien annoskoot ovat usein sen verran reiluja, että niiden todellakin on tarkoitettu riittävän useammalle kuin yhdelle.

Mikään ei estä tilaamasta annoksia kullekin ruokailijalle erikseen, mutta suosittelen lämpimästi testaamaan annosten jakamista, mikäli matkaseurue koostuu useammasta kuin yhdestä henkilöstä ja ruokamieltymykset osuvat edes jotakuinkin yksiin. Näin pääsee maistamaan useampia ihania annoksia sen sijaan, että söisi vain yhden annoksen verran yhtä ja samaa.

Välimeren ruokavalion kerrotaan olevan terveellinen ja sisältävät runsaasti kasviksia ja vähemmän lihaa, mutta Kreikassa käyneenä saatat ihmetellä tätä. Liha-annoksia on listalla paljon, ja usein annokset ovat myös hyvin lihapitoisia, eikä kasviksia ole niissä juuri nimeksikään. 

Kun ymmärtää kreikkalaisten tavan syödä, käy tämäkin asia järkeen: ei ole tarkoitettukaan, että se yksi lihapitoinen annos olisi yhden ihmisen ateria, vaan liha-annoksesta riittää useammalle, ja pöytään tilataan lisäksi esimerkiksi salaatti, grillattuja kasviksia tai villivihanneksia, kasvispyöryköitä, paistettua fetajuustoa, linssipataa, leipää ja tsatsikia…

Tasapainoinen ja terveellinen ateria koostuu siis useista annoksista, joista monet ovat kasvispainotteisia. 

Kreikassa syöminen ei siis tarkoita automaattisesti, että söisit terveellisesti. Terveelliset, hyvät valinnat täytyy tehdä itse, mutta Kreikassa se on tehty helposti mahdolliseksi ja herkulliseksi.

Meillä yleisin kaava kahden hengen illalliselle on tilata 3-4 annosta jaettavaksi. Salaatti, 1-2 alkuruokaa ja yksi pääruoka-annos on tyypillinen illallisemme. Toisinaan tilaamme annoksia vain alkuruokalistalta.

annos hortaa eli villivihanneksia
Horta- eli villivihannesannoksesta riittää jaettavaksi usemmalle.

Ruokailuajat

Turistialueilla saat ruokaa varmasti läpi päivän. Osa paikoista saattaa olla auki lounasaikaan noin klo 12-16 ja avata uudestaa illalliselle klo 19 aikoihin. Toiset avaavat ovensa ainoastaan illalliselle ja jotkut palvelevat koko päivän ajan ilman siestaa. Nälkäinen löytää joka tapauksessa aukiolevia paikkoja koko päivän ajan. 

Vähemmän turistillisilla seuduilla kaikki kylän tavernat saattavat sulkea ovensa iltapäivän siestan ajaksi tai olla auki ainoastaan illallisaikaan.

Tällöin kannattaa suunnata rannalle, sillä rannalta löydät todennäköisimmin myös päivällä auki olevan tavernan. Tämä johtuu siitä, että kuumimpina kesäpäivinä ihmiset viettävät aikaansa rannalla ja syövät myös ateriansa siellä kylien katujen ollessa tyhjillään.

Onko “syö siellä missä paikallisetkin” käypä neuvo Kreikassa?

Olet varmasti kuullut tuon saman neuvon, suuntautuipa matkasi melkeinpä minne tahansa: syö siellä missä paikalliset syövät.

Kreikkalaiset ruokailevat verrattain paljon ulkona, ja paikalliset tuntevat oman kylänsä tai kaupunkinsa tavernat ja tietävät missä on paras hinta-laatusuhde.

Vaikka ruoka on Kreikassa mielestäni lähes kaikkialla hyvää, niin paikallisten avulla löydät kuitenkin todennäköisesti paikan, jossa hinnoissa ei ole ns. turistilisää.

Jos salapoliisintyön avulla ei selviä, missä paikalliset ruokailevat, kannattaa kysyä rohkeasti. Me kysymme usein suosituksia majoituspaikoistamme. Vinkkejä seuraamalla voi päätyä illalliselle sellaiseen helmeen, ettei sinne muuten olisi löytänyt tai tohtinut edes mennä. 

Eräs mieleenpainuvimmista ruokailuistamme oli Kreetalla Agios Nikolaoksessa, paikassa jota meille suositteli Agios Nikolaoksessa koko ikänsä asunut hotellimme omistajapariskunta. Lue tuosta kokemuksesta täältä: Taverna Portes: kuin vip-vieraina konsanaan

Hotelliresorttien ympärille rakentuneilla turstialueilla varsinaisia “paikallisten tavernoja” ei välttämättä ole. Paikallisia voi olla melko vähän, ja esimerkiksi suuri osa hotellien ja palveluiden työntekijöistä on tullut alueelle vain kausityöhön. Heiltä voi kuitenkin saada oikein hyviä neuvoja ja vinkkejä alueen paikoista.

Hintataso kreikkalaisissa tavernoissa

Syöminen on Kreikassa yleisesti ottaen suomalaiseen hintatasoon tottuneelle edullista, ja matkailija syö varsin hyvin maltillisella budjetilla. Monesti tavernat vielä tarjoavat kaupan päälle hedelmiä tai muuta jälkiruokaa, usein vielä snapsinkin. 

Saarien välillä on jonkun verran hintaeroja. Muutamilla saarilla on selkeästi muita kalliimpi hintataso, kuten Santorinilla ja Hydralla.

Mitä Kreikassa sitten kannattaa syödä?

Kreikassa tavernojen ruokalistat tuntuvat olevan toistensa kopioita, mutta ensikertalainen voi olla vähän hukassa ruokalistaa lukiessaan.

Moni herkku voi jäädä maistelematta vain siksi, että ruuan erikoinen nimi ei sano mitään! Silloin saattaa päätyä tilaamaan jotain tuttua, kuten broilerin rintafilettä, ranskalaisia ja pippurikastiketta…

Annos voi toki olla hyvä, mutta voisit syödä sitä oikeastaan missä päin maailmaa tahansa. Jäät myös paitsi kreikkalaisesta makumaailmasta ja niistä ruuista missä kreikkalaiset ovat parhaimmillaan!

Pieni opas ruokalajeihin, joita kreikkalaisen tavernan listalla tyypillisesti on:
  • Moussaka: Lasagnemainen ruokalaji, jossa lasagnelevyjen sijaan on ainakin munakoisoa, joskus myös perunaa. Päällä on todella paksu kerros vaaleaa bechamel-kastiketta, ja hyvässä moussakassa jauhelihatäytteessä maistuu ehdottomasti kaneli! 🙂
  • Stifado: Lihapata, jossa on sipulia ja tomaattia sekä punaviiniliemi/kastike. Myös stifadolihat maustetaan ripauksella kanelia.
  • Kleftiko: uunissa haudutettua, marinoitua lampaanlihaa. Makua antaa sipuli, valkosipuli, oliiviöljy, sitruuna, rosmariini ja kefalotiri-juusto. Kaneli kuuluu myös tähän liharuokaan. Annos kääritään voipaperiin, jotta maut tarttuvat haudutettaessa varmasti lihaan. Usein kleftiko myös tuodaan pöytään tarjolle voipaperin kera.
  • Pastitsio: muistuttaa makaronilaatikkoa, tai enemmänkin putkimakaronista tehtyä lasagnea. 
  • Souvlaki: Lihavarras possusta, lampaasta tai kanasta. Vartaita saatetaan myydä kappaleittain, mutta myös annoksina. Souvlakiannoksissa on usein jostain kumman syystä lisukkeena sekä riisiä että ranskalaisia. Tämän hoksattuamme olemme tilanneet yleensä riisin tilalle kasviksia tai salaattia.
  • Gyros: Kuten kebab, eli vartaassa grillattavaa porsaanlihaa tai kanaa, josta vuollaan lastuja annokseen. Gyros on Kreikan ikonisimpia katuruokia. Pitagyroksessa  gyrosliha kääritään pitaleivän sisään jugurttikastikkeen tomaatin, sipulin ja ranskanperunoiden kanssa (kyllä, myös ranskalaiset laitetaan pitäleivän sisälle!). Open gyros tai gyros plate -annoksissa gyrosliha kootaan lautaselle samojen lisukkeiden ja pitaleipäviipaleiden kanssa.
  • Keftedes, keftedakia: Lihapullat tomaattikastikkeessa. Keftedakiat ovat pienempiä lihapullia.
  • Saganaki: Paistettua juustoa. Voi olla fetaa tai jotain muuta paikallista juustoa, mutta tämä yleensä mainitaan listassa.
  • Gemista: ytettyjä tomaatteja ja/tai paprikoita
  • Briam: kasvispaistos
  • Horta: paistettuja villivihanneksia
  • Dolmades: täytettyjä viinilehtikääryleitä
  • Herkulliset piiraat saattavat olla Kreikassa yhtä hyvin niin tavernan ruokalistalla alkupaloina kuin kahvilan tai leipomon valikoimassa. Tyropita on juustopiiras, Spanakopitan täytteenä on pinaattia.
Salaatit ja tahnat:

Varsinaisten salaattien lisäksi myös erilaisia tahnoja kutsutaan Kreikassa salaateiksi, ja tämä on taatusti hämmästyttänyt monia “salaatin” tilanneita. Esimerkiksi munakoisosalaatti-nimisen annoksen tilatessasi saat pöytään munakoisotahnaa. 

Tahnat on tarkoitettu nautittavaksi joko leivän kanssa tai muiden ruokien lisukkeina/kastikkeina, ja suosittelen ehdottomasti testaamaan niitä, sillä ne kuuluvat olennaisena osana kreikkalaiseen ruokapöytään.

  • Horiatiki, eli kreikkalainen salaatti: klassikko, joka tuskin kaipaa esittelyä, mutta kerrataan nyt kuitenkin: tomaattia, kurkkua, (puna)sipulia, oliiveja ja fetaa, mutta EI salaatinlehtiä.
  • Melitzanosalata: munakoisotahna
  • Taramosalata: mädillä maustettu tahna 
  • Tzatziki: kurkulla ja valkosipulilla maustettu jugurtti tahna/kastike
  • Fava: hernetahna
  • Tirokavteri: tulinen juustotahna
Valikoima kreikkalaisia ruokia
Eiköhän näillä kaksi ruokailijaa pääse alkuun! Tahnoja ja pitaleipää, saganakia, souvlakia, dolmadeksia…

Jälkiruuat

Tavernoilla ei useimmiten ole jälkiruokalistaa, sillä kreikkalaiset tapaavat lähteä ruokailun jälkeen kävelemään kylän raitille, ja he nappaavat jälkiruokaherkun leipomosta tai jäätelökojusta.

Usein talo kuitenkin tarjoaa jotain pientä makeaa aterian päälle: jugurttia ja hunajaa, hedelmiä tai pienen palan kakkua. Mutta sen jälkeen voit ihan hyvillä mielin tehdä kuten paikalliset ja mennä vielä jäätelölle. 😏

Jos listalla on jälkiruokia, niin kannattaa huomioida, että nekin saattavat olla perhekokoisia annoksia!

Paikallisia erikoisuuksia

Vaikka perinteinen kreikkalainen ruoka ja ruokalajit toistuvat alueelta ja saarelta toiselle, niin monilla on myös omia erikoisuuksiaan.

Saaren tai alueen erikoisuus voi olla ruokalaji tai raaka-aine, joka on ominainen vain sille paikalle, tai sitten joku kreikkalainen klassikkoruoka tehdään siellä omalla erityisellä tavallaan. 

Esimerkiksi Symillä on omat pienet katkaravut  (jotka syödään kuorineen päivineen!) ja Alonissoksella on tonnikalansa.

Korfun erikoisuus on Sofrito, valkosipulilla ja (valkoviini)etikalla maustetussa kastikkeessa haudutettu vasikka – tämä on oma lempparini maistamistani paikallisista erikoisuuksista. 😋  

Jos et ole ennen reissua törmännyt mainintaan lomakohteesi erikoisuudesta, niin kysy rohkeasti paikallisilta. He ovat ylpeitä omasta jutustaan ja kertovat taatusti siitä sinulle mielellään.

Näillä eväillä pääset jo hyvää alkuun matkalla kreikkalaisten makujen maailmaan. Jos listalla on ruokalajeja, joista et ole aivan varma mitä ne ovat, niin aina voi ihan vähän googlettaa pöytäliinan reunan alla. 😉

Voit tallentaa tai vaikka jakaa tämän postauksen itsellesi reissua varten sähköpostiin alla olevasta Email-kuvakkeesta.

Onko kreikkalainen ruoka sinulle tuttua, tai onko sinulla joku ehdoton suosikki kreikkalaisten herkkujen joukosta? Miltä family style -ruokailu kuulostaa?

Lue myös:
Jos haluat kokkailla kreikkalaisia herkkuja itse, niin kurkkaa ohjeeni:

 

Voit jakaa postauksen tästä:

6 kommenttia

    • Kati

      Hei Raija, mukavaa kun tulit kommentoimaan!

      Sinulla on todella herkulliset lempiruuat! Minä en taida osata valita omaa lemppariani tällä hetkellä – aiemmin moussaka oli minulle herkku yli muiden. 🙂

  • Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra

    Harva kansa on yhtä laiskaa ruoanlaitossa kuin suomalaiset. Ehkäpä vain virolaiset ovat yhtä kiintyneitä eineksiin. Trendi on kummassakin maassa uusi. Luulisin, että se liittyy meidän mentaliteettiin, jossa kodinhengettären taitoja ei enää arvosteta yhtä paljon kuin työntekoa ja hulppeaa uraa.

    Välimeren ja etelän kansat ovat menossa samaan suuntaan, ja se on ikävää. Maltalla ja Portugalissa näkee samaa: nuoriso syö pikaruokaa ja perheenäidit ostavat mössöä ja eineksiä kaupassa.

    • Kati

      Näin turistina eri maiden ruokakulttuuri tulee tutuksi lähinnä ravintoloiden kautta, joten en tiedä oikeastaan mitään kotien ruuanlaittotottumuksista Kreikassa tai muuallakaan. Mutta varmasti nuo einekset yleistyvät kaikkialla.

  • Krista Sani Laine

    Hei! On ihana lukea blogejasi, kiitos kun kirjoitat! Eksyin tänne naamakirjan kautta ja nyt olen pitkään istunut ja selaillut.
    Varsinkin eri ruokalajeista ja -paikoista on kiva. Me hakeudumme aina paikallisiin tavernoihin ja ruokaloihin. Olemme matkustelleet paljon Kreikassa, viimeaikoina varsinkin Kreetalla.
    Kreetalta haluaisin nostaa esille ruokalajin nimeltään Tsigariasto! Kun sen ekan kerran tilasin, en syönyt enää muuta – haha. Mutta huomasi kyllä eroavaisuuksia, riippuen missä oltiin. Sain sitten ohjeenkin kotiin mukaan, ja sitä tulee laitettua tarjolle kun tulee illallisvieraita.
    Tsigariasto on yksinkertaisuuden huippu, mutta todella hyvä ja maukas lammasruoka. Tarvit vain sopivan määrän karitsan (lampaan) koipipaistia (luulla), kovaa maukasta kutunjuustoa (gravieraa, pecorino), valkosipulia, oliiviöljyä, pippuria ja suolaa. Lisukkeeksi tyypillisiä kreikkalaisia lohkoperunoita.
    Toinen meidän perheen (ja suvun) lemppari on mieheni tekemä moussaka. Se on hänen bravuuri! Eikä siihen tule perunaa, vaan vain munakoisoa. Ja täytyy myöntää, että se on parempaa kuin kreikkalaiset moussakat 😀

    • Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys

      Kiitos Krista! Ihanaa kun löysit lukijaksi ja viihdyt postausten parissa. 🤗

      Ja kiitos tsigariasto-vinkistä! Se kuulostaa hyvältä ja niinhän sen täytyy ollakin, kun resepti on päätynyt teillä vieraille tarjottavaksi asti. 😋 Jos olen kyseistä lihapataa syönyt, niin en sitä muista, joten pitää olla nyt seuraavalla reissulla silmä tarkkana ja testata, mikäli Kykladeilta sitä saa.

      Ja ai että, moussaka ja munakoisoruuat ylipäänsä… 😋 Itse tehtynä saakin juuri omaan (ja koko suvun!) makuun sopivasti maustettuna. Me ei ollakaan hetkeen tehty moussakaa, kun jostain syystä ollaan tykästytty vielä enemmän tekemään täytettyjä munakoisokiekkoja (resepti löytyy blogista). Niissä on kuitenkin moussakasta tuttu makumaailma.

      Meillä koittaa huomenna Kreikkaan lähtö, ja toivottavasti matkalta kertyy lisää ruokajuttuja kirjoitettavaksi blogiin. 🤗

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.